sunnuntai 11. toukokuuta 2014

Polkupyörän huolto
















Tuon tuosta kuulen ympäriltäni nuorten naisten avuttomia parkaisuja. Kattovalo on palanu, ovet tiukkoja, pyöränkumi rikki. Olenpa nähnyt, kun kaikin puolin terävä nainen luovuttaa pyörän pumpun miespuoliselle kaverilleen, sillä ei saa ilmaa pumpattua renkaaseen. Miesten ja naisten töiden pitäis olla historiaa, mutta yhä vain minunki ikäset, nuoremmatki fiksut (naisasia)naiset(kin) pelkää tarttua niinki yksinkertaseen tekniseen toimeen ko pyörän sisäkumin paikkaamiseen.

Minulla on ihan sama tarina. Kun lähin opiskelemaan, iskä ja veli oli hoitanu siihen saakka pyöräni huollon ja mää olin keskittyny kaikkeen muihin. Aina oli joku, joka huolsi mun asiat niin, että ei tarvinu kantaa huolta mistään. Ekana opiskeluvuonna minä, käsityötieteilijä ja tuleva teknisen työn aineenopettaja, en osannu paikata pyörän kumia, osasinkohan ees pumpata ilmaa renkaaseen. En sitte pyöräilly sinä keväänä.

Aattelin, että hitto vie, nyt on jotaki tehtävä asian eteen.

Teknisen opinnot on muuttanu ihan täysin käsityksen ihtestäni ja rajoistani. Aineopintojen lopulla oon saanu karisteltua arkuuden tarttua hommiin. Ei niisä nyt voi niin pahasti pieleen mennä! Voi vitsit, jos jokainen arka ja avuton neito sais joskus pidellä käsissään rälläkkää tai höylätä rimaa. Ainaki minä oon saanu pajalta ihan älyttömästi rohkeutta ja minäpystyvyyden tunteita. Samoja fiiliksiä saa siitä, että osaan pitää huolta kämpästä: kytkeä lampun sokeripalalla, siivota hajulukon, löysyttää oven, rasvata saranat, huoltaa rakasta polkupyörää. Se on kai sitä tutkivaa oppimista, uteliaisuutta, teknologista yleissivistystä?

Ilman vaivannäköä ja jonkinlaista rohkeutta kokeilla ja yrittää olisin ollut pyörän kumin puhjettua pahassa pulassa, koska kuljen koulun, töiden ja kodin väliä pyörällä. Viikossa kilometrejä kertyy keskimäärin viitisenkymmentä, kesällä reilusti enemmän, sillä pidän pyöräilemisestä. Pyöräliikkeessä homma olisi hoidettu ehkä muutamassa päivässä (tai tarkemmin puolessa tunnissa, kunhan eivät unohda...), mutta se olisi maksanut varmasti kolminkertaisen summan uusiin sisäkumeihin verrattuna. Viimeksi kun käytin pyörää liikkeessä vaihdevaijerin vuoksi, ketju jätettiin (ehkä epähuomiossa) niin löysälle, että pyöräillessä se nytkähteli ja pomppi pois paikaltaan. Liikkeessä ehdotettiin myös uuden seisontatuen ja penkin hommaamista. Penkin sain joululahjaksi ja vaihdoin itse. Liikkeessä saa tietenkin ammattitaitoista palvelua, mutta pyöränomistajan olisi hyvä olla tietoinen perusjutuista, ettei tule tietämättömyyttään rahastetuksi. Siksi tahtoisin opettaa nuorille maalaisjärjen käyttöä eli teknologista yleissivistystä.

Koneteknologian kurssiin sisältyy jonkin koneen huoltaminen ja huoltoraportin kirjoittaminen. Minä halusin tehdä yksinkertaisen ohjeen polkupyörän perushuoltoon, johon jokainen pyöränomistaja pienellä vaivannäöllä pystyy! Lataa tiedosto alta olevasta linkistä klikkaamalla.

Polkupyörän perushuolto -PDF

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.